mollukka

VINKIT


Mollukka painouistimia on kahdeksaa eri mallia. Jokaiselle mallille löytyy oma kalastustyyli/syvyysalue, jossa se toimii erittäin tehokkaasti.

SUORA KELKKAVETO:

Kun uistellaan käyttäen isoja plaanareita ja tarkoituksena on saada vieheitä pintaa syvemmälle, kannattaa perinteisen uistimen eteen sijoittaa Mollukka painouistin. Syvyysalueesta, pyyntisyvyydestä, vauhdista ja kalastettavasta kalalajista riippuen valitaan vieheen eteen 35-320g painouistin. Painouistimen voi kiinnittää pääsiimaan kahdella tapaa:

1. T-leikarilla:

T-leikarin alempaan lenkkiin kiinnitetään n. 60-75cm siimatapsi ja sen päähän painouistin, hauen hampaat kestävällä perukkeella varustettuna. T-leikarin taaempaan lenkkiin solmitaan noin vavan mittainen siimatapsi ja sen päähän pyyntikohteena olevasta kalalajista riippuen vaappu, pelti tai raksi.

2. Irtotapsilla kiinnittäminen:

Tässä kalastustyylissä painouistin kiinitetään pääsiimaan erillisellä noin 70cm pituisella siimatapsilla, jonka toisessa päässä on suoralla hakasella varustettu lukkoleikari ja toisessa päässä peruke johon kiinnitetään pyyntiin tuleva Mollukka. Irtotapsin ansiosta voidaan perävaapun ja painouistimen etäisyyttä säätää toisiinsa nähden ja lisätä samalla uistinharavan tehokkuutta. Pyyntiin laskeminen tapahtuu siten, että ensin lasketaan ”perä”-vaappu ja siimaa vapautetaan haluttu määrä, joka voi olla jotain esim. viiden ja kolmenkymmenen metrin väliltä. Sen jälkeen pääsiimaan kiinnitetään irtotapsi siansorkalla siitä päästä jossa on suoralla hakasella varustettu lukkoleikari. Kun irtotapsin toiseen päähän kiinnitetty Mollukkakin on laskettu veteen, niin Mollukan jälkeen laskettavalla siimalla määrätään se kuinka syvällä yhditelmä ui. Mitä lyhyempi siima on plaanarilaukaisijan ja Mollukan välissä sekä Mollukan ja perävaapun välissä, sitä helpommin välttyy siimasotkuilta. Samalla puolella plaanarissa kannattaa käyttää samoja vapautuspituuksia ja samanpainoisia painokuvia sotkujen välttämiseksi. Kalan ylösotto tapahtuu siten, että siimaa kelataan normaalisti sisään. Jos kala on kiinni Mollukassa, se haavitaan normaalisti veneen perästä kyytiin. Jos kala on iskenyt perävaappuun, avataan suoralla hakasella varustettu lukkoleikari ja vedetään siima lukkoleikarista pois. Jos siansorkka on solmittu oikein, siiman pitäisi oieta ilman ongelmia ja kalan kelaaminen kohti venettä voi jatkua. Jos perävaapussa oleva kala on pieni, niin Mollukka kannattaa jättää pääsimaan kiinni ja kehiä loppu siima veneen lattialle ja ottaa kala kyytiin siimasta käsin nostamalla.

Kalastusyvyydet eri painokuville suoralla kelkkavedolla käyttäen yhtä painokuvaa/siima:

2-3metriä: Mollukka 35 ja 60
3-6metriä: Mollukka 85, 110 ja Kiilapää
yli 6metriä: Mollukka SK, 230 ja 320

Väliveden kalastus suoralla kelkkavedolla syvällä:

Kun kalastetaan syvää välivettä, esim. 20 metrin syvyysalueella 10-15metrin välivettä, kannattaa siimoihin rakentaa ”Pitkä-petteri”-tyylinen painokuvalitka Mollukka-painouistimista. Pitkä-petteri kannattaa rakentaa joko Mollukka 35 tai Mollukka 60 painokuvista. Pitkä-petterissä pääsiimaan kannattaa kiinnittää voimakasuintinen, hyvin vielä syvälläkin näkyvä ja mieluiten vielä rämiseväkin vaappu. Painokuvat kiinnitetään pääsiimaan Irtotapsi-tyylillä, eli noin 50-70cm irtotapseilla ja siansorkkaa käyttäen. Painokuvien väliksi kannattaa laskea noin 5 metriä ja viimeiseksi veteen lasketun painokuvan jälkeen ennen plaanarilaukaisijaa vähän enemmän. Viimeisenä veteen lasketun painokuvan ja plaanarilaukaisijan välinen etäisyys määrää kalastettavan syvyysalueen ylärajan ja painokuvien määrä + etäisyys toisistaan + painokuvien paino määrää kalastettavan syvyysalueen alarajan, eli sen syvyyden missä perävaappu ui. Jos kalaa rupeaa tulemaan litkan ensimmäisellä ja toisella painokuvalla, kannattaa ensimmäisen painokuvan ja plaanarilaukaisijan välistä siimaa lyhentää, jolloin koko litka kohoaa lähemmäs syvyysaluetta missä kalat sillä hetkellä on. Jos kalat taas tulevat paremminkin perävaapulla tai viimeisellä painokuvalla, kannattaa plaanarilaukaisijan jälkeistä siimaa hieman pidentää. Kalat kannattaa ottaa ylös niin, että siimaa kelataan sisään niin kauan kunnes ensimmäinen painokuva saavuttaa vavankärjen, sen jälkeen siima kehitään veneen lattialle ja painokuvat ripustetaan veneen laidalle kiinnitettyyn solumuovin palaseen. Siimasotkuilta välttyy kun pääsiimana käytetään suhteellisen paksua siimaa ja painokuvien välinen etäisyys pidetään riittävän pienenä.

Väliveden kalastus yhdellä painokuvalla ”dippailemalla”:

Tämä kalastustyyli sopii tilanteisiin kun litkoja ei haluta/viitsitä rakentaa tai litkojen käyttö on kielletty (esim. kilpailut tai kalastusalueen säännöt) ja halutaan kalastaa laajaa väliveden syvyysaluetta, eikä kalojen tarkkaa oleskelusyvyyttä vielä tiedetä. Tässäkin kalastustyylissä suositaan isoja kelkkaplaanareita ja painokuvan kiinnittämistä irtotapsilla pääsiimaan. Sopivimmat mallit ovat Mollukka 85, Kiilapää ja 110. Peräuistin toimii parhaiten jos se on mallia suspending, eli syvyytensä säilyttävä. Myös hitaasti kohoava tai hitaasti painuva vaappu toimii, mutta kohon lailla pintaan nouseva tai kiven lailla pohjaan painuva vaappu ei toimi. Tämä ”dippailu” onnistuu tietenkin myös ilman vaappua, eli kalastamalla pelkillä painokuvilla. Kalastus tapahtuu siten että ensin lasketaan vieheet normaalisti pyyntiin. Sen jälkeen dippailu, eli syvyysalueen pystysuuntainen haravointi aloitetaan veneellä mutkia ajelemalla. Sisäkurvin puoleiset pyynnöt painuvat hiljaa kohti syvyyksiä kun samaan aikaan ulkokurvin pyynnöt kohoaa pintaan. Mutkien ei auta olla liian jyrkkiä, ettei ulkokurvin puoleiset vieheet kulje liian lujaa. Kalat iskevät yleensä siinä vaiheessa kun toista puolta ruvetaan kiristämään ja painokuvat lähtevät nousemaan kohti pintaa.

POTKURIVIRTA:

Potkurivirrassa vedetään usein pientä syvännevaappua tai raksia painon kera. Jos suosikki uistimesi on kuitenkin pintamalli, niin sen eteen kannattaa laittaa painon sijaan Mollukka 35 tai Mollukka 60 painouistin. Painouistin kannattaa kiinnittää T-leikari-tyylillä siimaan. Alueita joihin on äskettäin istutettu taimenia tai järvilohia kannattaa välttää, koska Mollukan vinhasti pyörivä propelli saan pienet jalokalat iskemään hanakasti painokuvaan ja tätä hiljattain järveen istutettujen jalokalojen pyyntiä tulisi välttää kaikin mahdollisin keinoin.

KUHAN, AHVENEN JA HAUEN TÄSMÄUISTELU POHJAN LÄHELTÄ VAIHTELEVILLA SYVYYSALUEELLA:

Tämä kalastustyyli on erittäin tehokas läpi kauden sekä merellä, että järvillä. Tarpeeksi lähellä pohjaa tapahtuva uistelu onnistuu vain ja ainoastaan mittarikeloilla varustettuja sivuvapoja käyttäen. Sopiva vapamäärä on kaksi vapaa/kalastaja. Painouistin kiinnitetään siimaan T-leikarilla tai Mollukka-viikseä käyttäen. Mollukka-viiksi on ruostumattomasta teräslangasta väännetty V-kirjaimen muotoinen rautalankaviiksi, jonka tyvessä on lenkki pääsiimaan kiinnitystä varten ja molempien säikeiden päässä leikari/peruke painouistimen/vaapun kiinnitystä varten. Tässä kalastustyylissä kaikuluotain on ehdoton apuväline ja se tulisi olla kaikkien kalastajien nähtävissä. Omassa veneessäni tämä kalastus tapahtuu neljän miehen voimin. Keulamiehillä on oma kaikunsa ja perämiehillä omansa. Tämän lisäksi huutelemme syvyyksiä jos syvyys muuttuu nopeasti matalampaan tai syvempään. Keulamiehet kalastavat 5 ja 4 metrin vavoilla omilla laidoillaan, perämiehillä on 3 ja 2 metriset vavat. Koska uistimia on tarkoitus uittaa mahdollisimman lähellä pohjaa (<1metri), täytyy jokaisen kalastajan tietää minkälaisella siimapituudella mikäkin Mollukka ui tietyllä syvyydellä. Sen lisäksi tämä kalastustyyli vaatii kuljettajalta ammattitaitoa, koska jos käännökset ovat liian jyrkkiä tai veneen vauhti tippuu liian paljon suuren aallokon vuoksi, ovat uistimet välittömästi pohjassa keräämässä roskaa tai pahimmassa tapauksessa pohjassa kiinni. 1-2 metrin vedessä ovat Mollukka 35 ja 60 sopivimpia ”vetureita” vaappujen edessä. Mollukka 85, Kiilapää ja 110 soveltuvat maksimissaan 3 metrin syvyiseen veteen. Mollukka SK, 230 ja 320 ovat tässä kalastusmuodossa vailla vertaa. Ajettaessa veneellä noin 4km/h, menevät siimat pystysuoraan vavankärjistä syvyyksiin ja näin ollen tarkka pohjan lähellä uitto on mahdollista. Yli 6 metrin syvyydessä siima rupeaa jo vähän jätättämään, mutta tuntuma säilyy vielä noin 10 metriin asti hyvänä ja uitto pohjan lähellä on vielä mahdollista. Jos uistelua jatketaan vielä syvemmälle, täytyy veneen nopeutta tiputtaa, koska siiman noste vaikuttaa yli 10 metriä syvemmällä kalastettaessa aina enemmän ja enemmän. Mollukoiden kalastavuuteen ei vauhdin tiputtaminen vaikuta, koska usein hauki iskee Mollukkaan myös sen ollessa aivan paikoillaan. Tällaisessa hitaassa uitossa/pysäytyksessä uistelu rupeaakin olemaan tyyliltään jo lähellä vertikaalijigausta. Suurilla Mollukoilla kalastettaessa täytyy kalan ylösotossa olla erityisen tarkkana, koska kala, varsinkin hauki, ravistaa suuren painouistimen suupielestään helposti irti ja siksi kala tulisi kelata mahdollisimman lähelle venettä veden alla. Erityisesti kilpauistelijoille on tätä varten kehitetty 230 grammainen Mollukka SK, jossa on normaalin peräkoukun lisäksi yhdet koukut molemmissa kyljissä. Tämä auttaa kalojen pysymisessä kiinni kun kalat täytyy saada nopeasti ylös vedestä.

VINKIT

Vaihtele päivän mittaan painouistimen ja peräuistimen etäisyyttä toisistaan. Joskus ärsykkeenä toimii lähekkäin uivat vieheet (parviefekti) ja joskus toimii etäällä uivat yksittäiset vieheet (parvesta eksynyt kala).

Vääntele Mollukan potkurin sakaroita suoremmaksi jos haluat hitaammin pyörivän potkurin tai jyrkemmiksi jos haluat nopeammin pyörivän potkurin. Myös potkurin taittaminen niin, että toinen sakara on täysin suorana ja toinen normaalisti toimii välillä erityisen hyvin.

Kuumana hellepäivänä kun varsinkin suuremmat hauet ovat nirsolla päällä, on pieni Mollukka 35 ja 60 hauelle ylitsepääsemätön ärsyke!

Kirjolohelle kannattaa tarjota Mollukka 35 tai 60 pinnassa vedettynä.

Jos kalat ovat huonolla syönnillä ja pääsevät helposti irti, niin laita tupla vieherenkaat Mollukoiden koukkuihin. Kala ei saa väännettyä niin helposti koukkuja irti suupielestään.

Vedä Mollukka-viiksellä isoa ja pientä Mollukkaa rinnakkain, niin näet iskeekö kala sinä päivänä isoon vai pieneen vieheeseen. Samoin voit helposti testata eri värien toimivuutta kun laitat samanmalliset, mutta eriväriset Mollukat samaan viikseen.

Jos uistelet alueella missä Mollukat jäävät helposti pohjaan kiinni, siirrä vatsakoukku selkälenkkiin. Kalat pysyvät yhtä hyvin kiinni, mutta pohjaan jäännit vähenevät.

Kaikki Mollukat, poisluettuna Kiilapää ja SK, ovat symmetrisiä, joten voit helposti testata ”käänteisvärejä” siirtämällä vatsakoukun selkälenkkiin ja kiinnittämällä Mollukan vatsakoukun lenkistä siimaan.